Viimeksi pohdiskelin, että alanko tekemään ideoitani kaikkia yhtä aikaa vai erikseen. Sain sen jälkeen flunssan ja aikaa käsitöille on ollut vähän enemmän. Tosin tänäänkään ei ole jaksanut tehdä juuri mitään. Jotenkin oloni oli sellainen, että en ole voinut aloittaa mitään suurta työtä. Pakko tehdä jotakin, jonka saa nopeasti valmiiksi. Siksipä neuloinkin muutamat pienet sukat tuttavien pojille.

Ainakin huominen päivä tosiaan menee vielä sairaslomalla. Uskomatonta, miten ahdistavalta se voi tuntua. En osaa jotenkin päästää töistä irti. Minun piti alkuviikosta tehdä paljon valmistelutöitä käsitöihin. Niin paljon kun käsitöiden opettamisesta pidänkin, mutta pitää myöntää, että niiden valmistelu vaatii paljon. Olen kuitenkin todennut, että on parempi valmistella hyvin, niin pääsee loppulta itse helpommalla.

Kaikkein parasta käsitöiden opettamisessa on kuitenkin ne onnistumisen hetket, joita oppilaiden kasvoilta voi lukea ja se innostus, joka suurimmalla osalla oppilaistani on!